Jyväskylän kaupungin JHL:läiset työntekijät lakkoilevat tänään perjantaina vastustaakseen jättilomautuksia, irtisanomisia ja työsuhteen heikennyksiä. Lakkoon osallistuu noin 550 työntekijää ja lakossa ovat mukana koulunkäynninohjaajat, varhaiskasvatus sekä liikuntapalvelut.
Pääsyynä työntekijöiden lakkoiluun on Jyväskylän kaupungin aikeet lomauttaa koko henkilöstönsä 90 päiväksi tai toistaiseksi.
Päätoimisen luottamusmies Kati Kytömaan mukaan työntekijöitä hämmentää se, että työantaja ei ole määritellyt lomautuksia tarkasti. Neuvotteluissa ei selkeästi ilmaistu, keitä kaikkia lomautukset koskisivat tai kuinka pitkiä ne olisivat. Myös määräaikaisten työsuhteiden kohtalo jäi epäselväksi.
– Neuvotteluissa työantaja on ottanut itselleen option ja avoimen valtakirjan, että se voi mielivaltaisesti toteuttaa lomautuksia haluamallaan tavalla. Se ei tunnu oikeudenmukaiselta, ja on työntekijöille raastavaa, Kytömaa sanoo.
Työntekijät vaativat mielenilmauksellaan, että kaupunki istuu henkilöstön kanssa kunnolla samaan pöytään hakemaan yhdessä irtisanomisia ja lomautuksia parempia ratkaisuja.
– Toivottavasti mielenilmaus herättää päättäjät ja työantajan huomaamaan, että me työntekijät emme ole vain numeroita vaan teemme tärkeää työtä jyväskyläläisten hyväksi, sanoo pääluottamusmies Joni Leppänen.
Kaupungin yt-neuvottelut päättyivät 27. lokakuuta Kaupunki hakee säästöjä henkilöstöön kohdistuvista toimenpiteistä 12,5 miljoonaa euron edestä. Neuvotteluissa on ollut esillä muun muassa irtisanomiset, pitkät lomautukset, osa-aikaistamiset, työehtojen heikennykset ja peruspalveluiden supistamiset. Alussa uhkana oli jopa 180 työntekijän irtisanomiset, joilla haettiin 200 henkilötyövuoden vaikutusta.
Lopputulemana suorien irtisanomisten määrä vaihtui 18:aan ja irtisanomisperusteisiin tai olennaisiin ehtomuutoksiin, joita voidaan soveltaa 135 työntekijän työtehtäviin. Jos työntekijä ei suostu ehtomuutoksiin, hänet voidaan pahimmassa tapauksessa irtisanoa.
Mitta täysi, jousto loppui
Leppänen kertoo, että työntekijöiden mitta tuli täyteen tällä viikolla. He kokevat, että heidän esityksiään ei ole otettu neuvotteluissa eikä kaupungin elimissä vakavasti. Neuvotteluja he kutsuvat teatteriksi tai lumeneuvotteluiksi.
Työntekijät ovat esittäneen yhtenä ratkaisuna veroprosentin korotusta, jotta kovilta sopeutustoimilta vältyttäisiin. Jo puolen prosentin veronkorotus riittäisi korvaamaan sopeutustoimet. Jyväskylän kaupungin tuloveroprosentti on nyt 20.
Järkeä Jyväskylä -kampanjan aktiivit ovat laskeneet, että esimerkiksi 0,5 prosentin veronkorotus maksaa 2 000 euroa kuukaudessa tienaavalle 94 euroa vuodessa ja 4 000 euroa kuukaudessa tienaavalle 213 euroa vuodessa. Sen sijaan lomautus tarkoittaa pienituloiselle 1 590 euroa kuukaudessa tienaavalle noin 129 euron menetystä kuukaudessa.
Jyväskylän kaupunginvaltuusto ei lämmennyt verojen korotuksille. Tuloveroprosentista äänestettiin, mutta esitys puolen prosentin veronkorotuksesta hävisi äänin 61- 6. Lopullinen niitti ensi vuoden talousohjelmasta ja sopeutustoimista annetaan kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa marraskuussa.
Kytömaa toivoo, että talousarviokokoukseen mennessä löydetään muita ratkaisuja kuin henkilöstöstä säästäminen, esimerkiksi harkinnanvaraisesta valtionavusta, jota Jyväskylä on hakenut viisi miljoonaa euroa.
– Henkilöstö on ollut jo nyt kovilla, sillä tänä vuonna on ollut koronalomautuksia, muun muassa koulunkäyntiohjaajia on lomautettu. Lomautuksia on tiedossa myös loppuvuodeksi.
Kytömaa kertoo, että nyt käydyissä yt-neuvotteluissa on ollut pöydällä kolmenlaisia lomautuksia: koko henkilöstöön kohdentuvat, koronaan liittyvät ja loma-aikoja koskevat.
Huolta toimeentulosta ja palvelutasosta
Kaupungin työntekijät ovat näyttävästi yrittäneet vaikuttaa yt-neuvottelujen tulokseen ja poliittiseen päätöksentekoon Järkeä Jyväskylä -kampanjalla pitkin syksyä. He ovat esittäneet huolensa Jyväskylän maineesta palveluiden tuottajana, palvelujen laadun heikkenemisestä ja kaupungin houkuttelevuudesta asuinkuntana, jos lomautuksiin ja irtisanomisiin mennään.
Lue lisää: Jyväskylän yt-kiima kiihtyy, 180 työpaikkaa vaarassa – Järkyttyneet työntekijät vetoavat päättäjien järkeen ja sydämeen
Leppänen hämmästelee kaupungin johdon vakuuttelua siitä, että lomautuksista huolimatta palvelutaso pysyisi hyvänä.
– On sanomattakin selvää, että taso laskee lomautusten seurauksena, kun toimintoja joudutaan ajamaan alas, hän toteaa.
Kytömaa kertoo esimerkin viime syksyltä: Koulunkäyntiohjaajien tehtäviin kuuluu myös vahtimestarin töitä. Sekä ohjaajien että vahtimestarien työt jäivät ohjaajien kesäaikaisten lomautusten vuoksi tekemättä.
– Se haittasi syksyllä koulun aloitusta ja varsinaiseen koulutyöhön päästiin kiinni vasta pari viikkoa koulun alkamisesta.
– Sain kesällä itkuisia puheluita, joissa soittajat ovat huolissaan selvitymisestään.
Kampanja-aktiivit ja työntekijöiden neuvottelijat ovat esittäneet yt-neuvottelujen aikana henkilöstöön kohdentuvia kovia keinoja pehmeämpiä ratkaisuja. Niitä ovat velanotto, veronkorotukset ja investointien pienentäminen tai lykkääminen ja valtiolta tulossa olevien tukien huomioiminen ensi vuoden talousarviossa.
Kytömaan mukaan kovat talouden sopeutustoimet iskevät pahimmin vähiten tienaaviin. Kuukauden lomautus vie pienipalkkaisten keittäjien, siivoojien, koulunkäynninohjaajien ja hoitajien palkoista ison siivun.
– Sain kesällä itkuisia puheluita, joissa soittajat ovat huolissaan selvitymisestään, jos lomautus osuu omalle kohdalle, Kytömaa kertoo.
Elämä jatkuu koronankin jälkeen
Uinninvalvoja Ilkka Lahti käyttää oman vapaapäivänsä lakkovahtina. Hän kiertää kentällä, ja aamupäivällä hän on kiinnittänyt lakkotiedotteita kaupungin liikuntapaikkojen, päiväkotien ja koulujen oviin. Myös hänen omalla työpisteellään AaltoAlvarin uimahallilla lakkoillaan.
– Rivit näyttää pitävän, ja selkeästi tavallista hiljaisempaa on ollut, hän kertoo aamupäivän havainnoistaan.
– Nyt ei kannattaisi laittaa kaikkia hanoja kiinni työntekijöihin ja polttaa heitä loppuun.
Satunnaiset kulkijat ovat pääosin suhtautuneet suopeasti.
– Kommenttia on tullut laidasta laitaan, mutta valtaosa ymmärtää, kun heille selitetään, mistä on kyse.
Myös Lahden toiveissa on, että päättäjät vielä kerran ajattelisivat asiaa ja aikaa myös koronan jälkeen.
– Ollaanko lopulta työvoimapulan edessä, kun korona joskus hellittää ja elämä pyörähtää täysillä käyntiin. Nyt ei kannattaisi laittaa kaikkia hanoja kiinni työntekijöihin ja polttaa heitä loppuun lomautuksilla ja työtahdin kiristämisellä.
Hän huomauttaa, että jo nyt sairaaloilla ja päiväkodeilla on vaikeuksia saada työntekijöitä.
– Elämä ei lopu koronaan, hän muistuttaa.
Voimakas reaktio yllätti
Jyväskylän henkilöstöjohtaja Arja Aroheinä kertoo, että lakko ja työntekijöiden voimakas reagointi tulivat työnantajalle yllätyksenä.
– Se yllätti suhteessa siihen, mistä aloitettiin ja mihin päädyttiin ja miten vaikea Jyväskylän taloustilanne on. Yhteistoimintaneuvotteluissa asiat on käyty huolellisesti läpi, ja harkittavat toimet ovat muuttuneet neuvottelun ja talousarvion valmistelutilanteen edetessä melko maltillisiksi. Lisäksi prosessi on vielä kesken.
Hänen mukaansa neuvotteluissa on käytetty paljon aikaa myös vaihtoehtoisille toimille, esimerkiksi henkilöstön liikkuvuutta ja muiden töiden tarjoamista oman varsinaisen tehtävän sijaan on käsitelty paljon.
– Myös lomautukset, niiden reunaehdot ja lomautukset laukaisevat tekijät on käyty läpi riittävällä tarkkuudella, kuten sekin, keitä talousarviossa olevat säästötoimet mahdollisesti koskisivat.
Hän huomauttaa, että lomautukset voisivat olla mahdollisia, jos talousarvio ei lähtisi ollenkaan toteutumaan suunnitellun mukaisesti tai koronatilanne pitkittyy ja työt vähenevät.
– Neuvotteluissa tuotiin kuitenkin esille, ettei koko henkilöstön mahdolliset lomautukset ole ensisijainen keino talouden tasapainottamisessa. Jyväskylän talous on sellaisessa tilanteessa, että se on oikaistava pitkällä aikavälillä. Nyt pyritään välttämään kriisikunnaksi ajautuminen, hän sanoo.
Aroheinän mukaan ensi vuoden talousarvio sisältää kaikki valtion päättämät koronatuet.